Miten pyörästä tulee oma?

Lyhyesti: ajamalla.

Pitkästi: Tuo Pelagon sponssipyörä, pienimmän koon Sibbo, on käypäinen laite suoraan kaupasta. Robusti runko, hyvät palikat ja sopivan kokoinen. Mutta kun on pyöräillyt paljon, tulee näkemyksiä.

Satulasta ei ole näkemystä, siitä on vaatimus. Sibbon mukana tuli Brooksin Cambium, joka on upea satula ja monen kuskin suosikki. Mutta Emilialle se ei vaan sovi. Hiertymät ovat tavallaan yhteinen ongelma. Reissun ajaksi satulaksi vaihtuu Spezializedin Toupé. Sillä Emilia on ajanut neljäsataa kilometriä putkeen, ja istui sen päällä vielä tyytyväisenä kun Kare ajoi putkelta.

Tankokin vaihtui. Siitä laitoimme palautetta Pelagolle, ja Pelago kuunteli. Sibbon tanko on ergomallia, ja sen reach ja drop ovat liin suuria pienelle kuskille. Tilalle asentui kätevästi samoilla teipeillä kompaktitanko.

IMG_0088Renkaina Sibbossa oli Schwalben 25-milliset Duranot – hyvät kumit lenkkiajoon. Kuorman kanssa sompailu vaatii vähän lisää jäykkyyttä, kestävyyttä ja ilmatilaa, joten kaivoimme kaapista Contin 28-milliset Gatorskinit, monivuotiset luottorenkaat.

Ja siinä se. Viikonlopun lenkillä Emilia sanoi, että tuntuu omalta. Neutraali käytös, tuttu ajoasento, toimiva tekniikka. Levyjarrut saivat erityiskiitoksen. Tällä mennään!

Kommentoi:

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s